Kerhon perinteinen pilkkikisa: tarinaa kisoista
Uudenmaan Dreeverikerhon perinteinen pilkkikisa pidettiin tänä vuonna lauantaina 2. maaliskuuta Hausjärven Valkjärven jäillä. Kerhon sisäisen kisan lisäksi samaan päivään oli sisällytetty haasteluottelu, jossa UDK oli haastanut Käyttöbassetit pilkkikisaan nelihenkisin joukkuein. Joukkueenjohtajina toimivat Matti (Kare) ja Teppo (Nurmiluoto). Haasteluottelu toi uutta mielenkiintoista väriä jo vuosikautiseen UDK:n pilkkikisaperinteeseen.

Pilkkikeli jäällä oli edellisellä viikolla useita päiviä jatkuneesta vesisateesta huolimatta erinomainen. Hyvältä näyttänyt asetelma osoittautui kuitenkin syönnin kannalta haasteelliseksi. Ensimmäisen parin tunnin kuluessa suurimman osan osallistujista saalistili osoitti puhdasta nollaa.

Nuorimmaisten sarjan voittaja ei onnistunut saamaan avannosta saalista. Hänet palkittiin kuitenkin jättikokoisella pehmoahvenella tyylikkäimmästä koreografiasta jäällä.

Vaikka useimpien osanottajien saalis jäikin tällä kertaa vaatimattomaksi, yksi oli tälläkin kertaa suvereenisti yli muiden. Useimpina vuosina kerhon mestaruuteen yltänyt Pekka Suckman sai tälläkin kerralla ongituksi pussiinsa ylivoimaisen 700 gramman voittosaaliin, jolla Pekka lunasti itselleen tälläkin kertaa kisan miesten sarjan mestaruuden ja suurimman kalan (ahven 200 g) palkinnot sekä kerhomestaruuden kiertopalkinnon. Lisäksi Pekan tulos auttoi Uudenmaan Dreeverikerhon joukkuetta ottamaan voiton haastetusta Käyttöbassettien joukkueesta.

Kisan varsinaiseksi yllättäjäksi osoittautui Käyttöbassettien joukkueeseen kuulunut Emmi Pelttari. Emmi oli vasta päivää aikaisemmin hankkinut itselleen pilkkimisvälineet ja purkillisen toukkia. Myös Emmille irtosi kaksoispalkinto eli naisten sarjan voitto ja kilpailun pienimmän kalan (särki 25 g) kunniapalkinto.
Emmin tulos muun Käyttöbassettien joukkueen tavoin painottui pitkälti loppukiriin. Vaikka joukkueen johtaja Teppo porasikin konekairallaan joukkueelle huomattavan määrän reikiä, Riikka-puheenjohtajan viehevalinta oli aiheuttaa joukkueen saaliille katastrofin. Riikan Angry Bird -jättipilkki pelotti nimittäin alueen kalat toiselle puolelle järveä niin että niiden kirkuna kuului jään päälle saakka. Vasta loppukirissä Riikka vaihtoi pilkkiään mormyskaksi – ja niinpä Käyttöbassettien joukkuekin pääsi nostelemaan jäälle kaloja aivan lähtörannan uimalaiturin tuntumasta.

Uudenmaan Dreeverikerhon joukkueen johtaja Matti Kare pääsi tänä vuonna pokkaamaan itselleen UDK – Käyttöbassetit -kisan kiertopalkinnon. Päivän jälkeen makkarakodalla esitettyjen lausuntojen perusteella näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että haasteottelun perinne jatkuu myös ensi vuonna. Tätä jää toivottavasti odottamaan runsaslukuinen joukko bassetti- ja dreeveriharrastajia.

Uudenmaan Dreeverikerhon perinteisten kirjoittamattomien sääntöjen mukaisesti pilkkikisan olennaisin osa ei ole itse kisa ja sen saalis vaan varsinainen palkintojenjakotilaisuus. Tälläkin kertaa järvellä kylmyyttä vastaan sitkeästi kamppailleet kisan osanottajat nauttivat ajoittain savulla täyttyneellä kodalla makkarasta, kuumasta mehusta ja kahvista samalla kun hyvässä seurassa vaihdettiin mielipiteitä kilpailustrategioista ja pienajokoirien toiminnan tulevaisuudesta.
Pilkkikisan tulokset
(KB = Käyttöbassettien joukkue, UDK = Uudenmaan Dreeverikerhon joukkue)
- Pekka Suckman (UDK), miesten sarjan mestari, UDK:n pilkkimestari 2024, 700 g
- Silvo Mikkonen, 250 g
- Matti Kare (UDK), 70 g
- Teppo Nurmiluoto (KB), 60 g
- Timo Nurmiluoto (KB), 60 g
- Paavo Peltola, 30 g
- Emmi Pelttari (KB), naisten sarjan mestari, 25 g
- Riikka Alanne (KB), 0 g
- Riitta Kare (UDK), 0 g
- Soile Martikainen (UDK), 0 g
Suurimman kalan kunniapalkinto: Pekka Suckman, ahven 200 g
Pienimmän kalan kunniapalkinto: Emmi Pelttari, särki 25 g
Kerhon perinteinen pilkkikisa: osallistumiskutsu
Uudenmaan Dreeverikerhon perinteinen pilkkikisa pidetään tänä vuonna Käyttöbassetteja vastaan käytävänä leikkimielisenä otteluna. Paikka on sama kuin viime vuonna eli Hausjärven Valkjärvi ja ajankohtana lauantai 2. maaliskuuta.
Kokoontuminen tapahtuu Hausjärven Valkjärven leirintäalueen (Tulikalliontie) pysäköintialueella klo 10. Järvi sijaitsee Riihimäen ja Mäntsälän kaupunkien puolivälissä n. 20 km:n päässä kummastakin, ja järvellä on ainakin tällä hetkellä useita päiviä jatkuneesta leudosta säästä huolimatta riittävän kestävä jääpeite. Järven valtakaloina ovat ahven, särki, kiiski ja hauki, mutta myös siika on mahdollista saada siiman päähän potkimaan. Tarkemmat tiedot paikasta ajo-ohjeineen löytyvät tästä linkistä.
Pilkkikisalla on pieni säävaraus. Jos jää- tai keliolosuhteet pakottavat perumaan kisan, asiasta ilmoitetaan näillä sivuilla viimeistään edellisenä iltana eli perjantaina 1. maaliskuuta.
Lisätietoja pilkkikisasta antavat yhdistyksen sihteeri Soile Martikainen (sähköposti: soile.martikainen@gmail.com, puh. 0500 934 851), Riitta Kare (sähköposti: riitta.kare@elisanet.fi, puh. 040 5494069) ja puheenjohtaja Timo Nurmiluoto (sähköposti: timo.nurmiluoto@gmail.com, puh. 045 1130 927).
YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 9.3.2023 ALKAEN KLO 12.00
Uudenmaan Dreeverikerho ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 9.3.2024 alkaen klo 12.00. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat. Yhdistyksen hallitus kokoontuu valmistelevaan kokoukseensa klo 11.00.
Kokouksen pitopaikkana on Mäntsälän Juustoportin kabinetti osoitteessa Pohjoinen Pikatie 8, 04600 Mäntsälä.
Sääntömääräiset kokouskutsut on lähetetty jäsenistölle postitse.
Tervetuloa vuosikokoukseen!
Ennakkoilmoitus perinteisestä pilkkikisasta
Tämänvuotinen perinteinen pilkkikisa on suunniteltu käytäväksi ystävyysotteluna Käyttöbassetteja vastaan.
Ajankohdaksi on sovittu 2. maaliskuuta ja paikaksi suunniteltu viimevuotista paikkaa eli Hausjärven Valkjärveä.
Ajankohta on tällä hetkellä vielä riippuvainen sääolosuhteista. Tarkemmat tiedot kisasta julkaistaan näillä sivuilla, kun ajankohta ja paikka varmistuvat.
Seuraa siis näitä sivuja niin saat tarkat tiedot!
MTK-säätiön vierasjahti Kettulassa
Tammikuun alkupäiville tuli kutsu: Uudenmaan Dreeverikerhon edustajia koirineen kutsuttiin MTK-säätiön vierasjahtiin Kettulaan. Tämä jo lähes perinteeksi muodostunut vierailukutsu otettiin ilolla vastaan – tiedettiinhän jo aiemman kokemuksen perusteella, että säätiön vierasjahdit ovat erittäin hyvin järjestettyjä, mukavia tapahtumia.

Mukaan ajohommiin lähti viisi dreeveriä: Huli ohjaajanaan Olli Laitinen, Olof ohjaajanaan Antti Saarnio, Pate ja Pike ohjaajinaan Harri Ruokonen ja Ukko ohjaajanaan Timo Poutinen – osa jo vanhoja konkareita, osa mukana ensimmäistä kertaa. Ensi kertaa mukaan kutsuttiin myös kaksi bretagnenbassettia, Eira ohjaajanaan Minna-Lotta Kivinen ja Messi ohjaajanaan Mikko Heinikoski. Päivän aikataulut, passimiesten paikat ja koirien irtilaskupaikat oli tarkasti etukäteen suunniteltu, ja tositoimiin päästiin lähtemään selkein sävelin ja hyvillä mielin.

Jahtipäivän aamuna olivat sääolosuhteet jokseenkin haastavat: varsin kireä pakkanen, ja sen seurana sakea lumisade. Lumisade tosin oli siinä mielessä onni onnettomuudessa, että se pehmensi paikoin korpuksi jäätynyttä lumipeitettä riittävässä määrin, jolloin koirien tassut kestivät hyvin koko pitkän jahtipäivän. Enemmän haastetta koirille tuotti hangen syvyys, joka oli paikoin reilusti yli puoli metriä. Pari passimiestä kertoikin hiukan säälineensä joukon pienintä ajokkia Eiraa, joka pahimmillaan ui lumessa täysin sukkeluksissa, kuonon kärki juuri ja juuri pinnan yläpuolella.

Sääolosuhteiden haastavuudesta kertoi myös se, että maastoihin siirtyessä osan matka tyssäsi ensimmäiseen tiukempaan kurviin, jossa erään passimiehen auto liukui kyljelleen syvään ojaan jäisellä, paksun lumen peittämällä tiellä. Henkilövahingoilta onneksi säästyttiin, ja yhteisvoimin saatiin kuljettaja ulos haveriautosta. Ajoneuvon ylös saamiseksi tarvittiin järeämpää kalustoa, joten se jätettiin ojaan odottamaan hinausautoa, ja matka maastoihin pääsi jatkumaan muilla kulkuneuvoilla.
Päivä lähti käyntiin reippaasti ja kolme ensimmäiseen maastoon laskettua koiraa löysivät nopeasti ajettavaa. Päivän mittaan kaikki koirat pääsivät ajoon ja todistivat sekä dreevereiden, että bretagnenbassettien soveltuvan sorkkajahtiin vaikeammissakin olosuhteissa erittäin hyvin. Tapahtumia oli runsaasti, jahdin johtajan mukaan koirat ajoivat peuroja ”hollille” kolmisenkymmentä kertaa. Eräksi saatiin tällä kertaa kuitenkin vain yksi peura. Hyvä niinkin, päästinhän kuitenkin päivän päätteeksi saaliskatselmukseen jahtivajalle.
Lumisen, ulkona vietetyn pakkaspäivän jälkeen oli juhlavaa päästä savusaunan lämpöön ennen säätiön tarjoamaa illallista, jonka aikana rupateltiin vilkkaasti kaikenlaisista metsästykseen ja suomalaiseen metsästyskulttuuriin liittyvistä asioista. Itävaltalaisia vieraita kiinnosti kovasti kahden seurueen naispuolisen jäsenen metsästysharrastus – opimme, että myös Itävallassa yhä enenevä määrä alan harrastajia on naisia. Koiranohjaajien pöydässä vertailtiin innokkain sanamuodoin dreeverien ja bretagnenbassettien eroja ja yhteneväisyyksiä niin metsästyskäytössä kuin kotisohvallakin. Plussia ja miinuksia kerättäessä verrattiin pilke silmäkulmassa sitäkin, kuinka paljon tilaa omistajiensa sängystä kumpainenkin rotu öiseen aikaan vie.
Osalle vieraista ilta jatkui vielä kahvittelun ja jutustelun merkeissä, kun koiranohjaajat suuntasivat kotejansa kohti huoltamaan hyvän päivätyön tehneitä nelijalkaisia ystäviään.
Kiitos MTK-säätiölle kutsusta, oli ilo saada olla mukana!
Suurkiitos myös koirien omistajille ja ohjaajille – taas on päästy levittämään pienten ajureiden ilosanomaa hyvässä kennelhengessä, mukavasti roturajojakin rikkoen.
[Minna-Lotta Kivinen]